Mikä sai mut muuttamaan ulkomaille

Moni mua aiemmin seurannut tietää, että oon asunut ulkomailla jo useiden vuosien ajan. Mun ulkomaille muuton ensiaskeleet tapahtui heti lukion päättymisen jälkeisenä syksynä, ja oon viihtynyt ulkosuomalaisena aina tähän päivään saakka. Oon nyt miltei 25-vuotias, eli ulkomailla asumista on mulla takana jo melkein 6 vuotta. 

Kliseisiä sitaatteja ja levottomia 19-vuotiaita

Uskon että monia kiinnostaa se, että miten ihmeessä mä oon tänne päätynyt. Tällä kertaa haluaisin kertoa pienimuotoisen tarinan siitä, miten tää kaikki sai alkunsa ja miten tälle tielle on jääty.

‘’I always wonder why birds stay in the same place when they can fly anywhere on the earth. Then I asked myself the same question’’ – Harum Yahya 

Muistatte varmaan Weheartit -sivuston? Se oli mun teinivuosien Pinterest, jonka käyttäjätunnus on mulla edelleen tallella. Onneksi on, koska haluan aina välillä palata sen nuoremman itseni ajatuksiin ja nähdä mitä kuvia ja lainauksia oon tallentanut tilin muistiin. Tuo ylempi on yksi niistä, jonka löysin jo vuosia ennen ulkomaille muuttoa. Se kuitenkin pysyi mun mielessä aina sieltä tähän päivään saakka, ja se kertoo jonkin verran siitä, miten paljon halusin päästä kokeilemaan omia siipiä. Ja halusin tietenkin päästä kokeilemaan niitä suoraan ulkomaille.

Lukion viimeisenä vuotena tulevaisuuden suunnitelmat oli suuret. Onneksi mulla oli hyvä ystävä, jolla oli yhtä hullut haaveet kuin mulla, ja näin päädyttiin miettimään sijaintia, mihin voitaisiin heti seuraavana syksynä muuttaa. Kukaan ei tuolloin oikein ottanut meitä todesta, ja kyllä mua vähän jälkikäteen naurattaa kuinka uhkarohkeita ja määrätietoisia me tuolloin oltiin. 

En kuitenkaan usko että olisin uskaltanut lähteä ilman mun parasta ystävää.

Kattohuoneisto ja baarielämää

Tuo vähän ehkä hullujen nuorten naisten alkujen päätös oli kuitenkin mun elämäni tärkein ja samalla paras. En kadu hetkeäkään että lähdettiin kokeilemaan omia siipiä, vaikka se olikin täysin toiselle puolelle Eurooppaa ja aivan upouuteen maahan. Kirjoitin tuolloin myös blogia ja alla on pätkä mun tuolloin julkaisemasta postauksesta.

‘’Mua jännittää. Enää vaan neljä päivää lähtöön. Ollaan pystytty pitämään tää juttu aika hyvin salassa kaikilta ja siks mä ootankin tän postauksen julkasemista vielä. Mun ja Kristan ensimmäinen koti tulee olemaan vähän kauempana kuin muutama vuosi sitten kuviteltiin. Ainahan joku voi mennä pieleen, mutta mä meen ainakin positiivisin mielin eteenpäin – vastoinkäymisethän kuuluu elämään. Musta tuntuu kuitenkin, että seuraavista kuukausista tulee ihan mielettömiä ja ne voi olla meidän elämän parhaimpia hetkiä. ‘’

Se fakta, että oon oikeasti uskaltanut lähteä ulkomaille tuossa iässä pidemmäksi aikaa, tekee mut mielettömän ylpeäksi itsestäni. Me ei tunnettu Maltalta yhtään ketään, oltiin vuokrattu kämppä suoraan netistä (jota en suosittele missään nimessä tekemään) ja meillä ei ollut mitään sen suurempaa suunnitelmaa mitä me seuraavien kuukausien aikana aiottiin tehdä. Mukana oli ylioppilas-rahoja ja kesätöistä saatuja säästöjä, mutta muistelisin että ei meillä ollut paljoakaan rahaa varattuna tälle meidän ensimmäiselle muutolle. 

Meidän ensimmäinen kämppä oli 500e/kk hintainen kattohuoneisto, mikä kuulostaa paljon hienommalta mitä se oikeasti oli. Vuokrattiin asunto brittiläiseltä vuokranantajalta, joka meidän onneksi paljastui ihan reiluksi ja luotettavaksi vuokranantajaksi. Jälkikäteen ajateltuna kämppä oli kuitenkin kamala rotanloukku, mutta ei me sitä noihin aikoihin sillä tavalla ajateltu. Meille oli pääasia että päästiin ulkomaille ja meillä oli ihka ensimmäinen oma vuokrakämppä. 

Me päästiin jo ensimmäisenä biletys-iltana ‘’työhaastatteluun’’ Maltan baarikadulla sijaitsevaan baariin. Meidät ‘’palkattiin’’ ja aloitettiin heti seuraavana iltana työt sekä baarin puolella että sisäänheittäjinä. Palkkataso oli järkyttävän matala, saatiin ehkä maksimissaan 3 euroa tunnissa ja palkka maksettiin suoraan käteen. Me ei kuitenkaan oltu töissä palkan takia, vaan haluttiin saada sitä kautta kokemusta ja tavata uusia ihmisiä.

Nämä kolme kuukautta on ollut valehtelematta mun elämäni hulluimpia aikoja. En luonnollisesti pystyisi tai haluaisi tehdä samaa työtä enää uudelleen mutta oon onnellinen että pääsin kokemaan jotain aivan erilaista. Onhan nuo sellaisia once in a lifetime -juttuja.

Päätös paluusta jo ennen lähtöä

Meidän suunnitelmana oli asua Maltalla vain kolme kuukautta. Aika tuli päätökseen, ja lähdettiin takaisin Suomeen. Me päätettiin kuitenkin jo ennen lähtöä se, että lähdettäisiin Maltalle takaisin heti joulun jälkeen ja muutettaisiin Maltalle kokonaan. Meille kerrottiin paljon erilaisista Maltan pelifirmoista, jotka etsi etenkin suomalaisia ja ruotsalaisia työntekijöitä. 

Mun ensimmäinen ja ainoa hakukohde oli Betsson. Pääsin tähän firmaan töihin, josta olin niin onnellinen ja ylpeä. Se oli mun ensimmäinen vakituinen työpaikka ja näin mulla oli mahdollisuus muuttaa ulkomaille pidempiaikaisesti. 

Muutin Maltalle uudelleen ja ilman paluusuunnitelmaa vuoden 2015 helmikuussa. Aloitin työt mulle aivan uudella alalla, mikä oli samaan aikaan jännittävintä ja vaikeinta ikinä. Vaikeaksi sen teki se, että kommunikointi tapahtui englanniksi, ja alalla oli niin paljon asioita, joista en ollut aiemmin kuullut yhtään mitään. Opin kuitenkin nopeasti, ja arki alkoi rullaamaan töissä ja sen ulkopuolella. Sain paljon uusia ystäviä, jotka on mulle mielettömän tärkeitä vielä tänäkin päivänä. 

Kolme hyvää syytä

Mutta mikä mut sai jäämään tänne näin pitkäksi aikaa? Malta on pieni maa, mutta täällä on kaikki tosi helppoa. Maltalaiset puhuu englantia toisena kielenä, mikä teki kommunikoinnista helppoa jo ensimmäisinä kuukausina. Maltalla asuu tosi paljon pohjoismaalaisia, enimmäkseen ruotsalaisia, mutta myös suomalaisia. Ystävyyssuhteita syntyi nopeasti, etenkin suomalaisten kanssa. Elämä on täällä tosi vaivatonta ja täällä vallitsee Etelä-Eurooppalaisen kulttuurin rentous ja huolettomuus. Täällä myös paistaa aurinko 300 päivää vuodessa, jota ei aina välttämättä muista edes arvostaa.

Luulen että suurin syy tänne jäämiseen on kuitenkin se, että aloin vain yksinkertaisesti rakentamaan mun elämää ulkomaille. Kun suurin osa elämästä on kasattu yhteen maahan, sitä on tosi vaikea jättää kaikkea taakse ja lähteä toiseen. Tästä syystä mulla tulee usein Suomessa ollessa tosi ulkopuolinen olo, vaikka samaan aikaan kaikki tuntuu tosi kotoisalta.

Vaikka Suomi on ja tulee aina olemaan mun kotimaa, en osaa kuvitella itseäni enää asumaan sinne.

Suurimpina syinä Maltalle jäämisestä voin varmaan sanoa nämä kolme:

  • Tärkeät ihmissuhteet
  • Hyvät työmahdollisuudet
  • Lämpö ja arjen helppous

Pikastoppi Göteborgissa

Mutta mitä viime vuonna tapahtui, kun muutettiin pois Maltalta ja nyt ollaan taas täällä? Toisin ajateltuna oon asunut Maltalla vain 5 vuotta, ja yksi vuosi meni osittain Suomessa ja osittain Ruotsissa. Muutettiin Göteborgiin yhdessä mun poikaystävän kanssa, mutta päätettiin lähteä vielä takaisin Maltalle eri syistä johtuen. Tästä haluan puhua erikseen toisessa postauksessa, koska kyseessä on pidempi tarina. 

Tässä oli tiivistetty tarina siitä, kuinka mä päätin lähteä ulkomaille ja kuinka tälle tielle on jääty. Jos sulla on haaveena ulkomaille muutto, suosittelen olemaan vain rohkea ja tekemään unelmista totta.

Kiitos kun jaksoit lukea loppuun asti, ja mikäli sulla on mitä tahansa kysyttävää, laita rohkeasti viestiä minkä kanavan kautta tahansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *