Ensimmäinen viikko Ruotsissa

Mun on tähän alkuun pakko sanoa että tää paikka tuntuu niin hyvältä ja oikealta. Olin niin ikävöinyt tätä raikasta ilmaa, rauhallisuutta, pohjoismaalaista ruokaa, meille tärkeitä ihmisiä ja kotoista tunnelmaa. Paljon ei olla keretty vielä tehdä, mutta mikäs kiire tässä mihinkään olisi. Nyt aion vain nauttia kiireettömyydestä ja saada arkirytmin rullaamaan ihan kaikessa rauhassa.

Saatiin ihana ja viihtyisä väliaikainen asunto melkein Varbergin keskustasta ja vitsit olin ihan unohtanut kuinka kaunis paikka tää kaupunki on. Vietin täällä paljon aikaa vuoden 2019 kesällä ja mun on tosi vaikeaa uskoa, että nyt me asutaan täällä – ainakin väliaikaisesti. Jos joku ei jaksa lähteä googlailemaan, Varberg on siis pieni, noin 35 000 asukkaan kaupunki täällä Ruotsin länsirannikolla. Etelä-Pohjanmaan pikkukylän lapselle tää on aika erilainen paikka, sillä täältä löytyy niiden ihanien ruotsalaisten talojen lisäksi myös paljon hiekkarantoja ja kallioita. Täydellisen tästä paikasta tekee se, että täällä on yhtä aikaa tosi rauhallista mutta myös paljon tekemistä. Jotenkin tekee tosi hyvää mielelle olla kerrankin jossain muualla kuin Maltan tai Göteborgin hälinässä. Oon syntynyt ja kasvanut tosi pienellä paikkakunnalla, ja siksi tällaisessa rauhallisemmassa kaupungissa tulee tosi kotoinen olo.

Mun lempparipaikka tässä kämpässä on varmasti olkkari ja sohva, jossa ollaan vietetty aika paljon aikaa elokuvia ja sarjoja katsellen. Mua aluksi hieman pelotti palata tänne juuri ennen talvea, mutta nyt nuo tunteet on kadonnut ihan kokonaan. Tää aika on just parasta vaan istua sohvalla vilttien alla ja katsoa kaikkia klassikkoelokuvia läpi, aivan kuten tehtiin myös viime syksynä. Seuraavana projektina olisi sitten täydentää mun vaatekaappia sopivilla talvivaatteilla. Niitä mulla ei nimittäin monen vuoden Etelässä asumisen jälkeen löydy miltei yhtään.

Muuton jälkeen ollaan lähinnä vain rentouduttu ja nähty poikaystävän perhettä ja kavereita. On ollut ihanaa nähdä kaikkia pitkästä aikaa, ja on myös tosi hauska huomata että ymmärrän koko ajan enemmän ja enemmän ruotsia ja pysyn paljon paremmin mukana keskusteluissa (vastaan toki aina englanniksi). Nyt vain pitäisi uskaltaa alkaa itse puhumaan!

Mulla on ollut treenimotivaatio hieman hukassa, mutta oon muutamaan kertaan saanut itseni kiskottua lenkkipolulle. Ja onneksi oon, koska vitsit miten ihana täällä on juosta vaikka hieman piskottelisikin. Täällä on niin paljon enemmän tilaa sekä lenkkeillä että hengittää, että tällä hetkellä en ikävöi Maltan rantabulevardia sitten ollenkaan.

Tästä tuli hieman lyhyempi kuulumispostaus mutta halusin tulla päivittämään tähän väliin että miten täällä menee. Palaan ensi kerralla sitten vähän pidemmän ja monipuolisemman postauksen parissa. 🙂

Ihanaa loppuviikkoa ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *