Ollaan asuttu Ruotsissa nyt kuukausi, vaikka totta puhuen musta tuntuu että oltais oltu täällä paljon kauemmin. Jälleen toiselle puolelle Eurooppaa muuttamisen tuoma kulttuurishokki ei oo ainakaan vielä päässyt yllättämään, ja kaikki on mennyt oikeastaan melko sujuvasti. Täällä on jotenkin tosi ihania ihmisiä, jotka on saanut mut tuntemaan itseni tervetulleeksi. Olipa sitten kyseessä mun poikaystävän läheiset tai tuntemattomat ihmiset, tuntuu että kaikki on tosi lämminhenkisiä ja huomaavaisia.
Jälleen onnistunut viikko ja viikonloppu takana. Ollaan nyt oltu Ruotsissa parisen viikkoa vaikka musta tuntuu että Maltalta lähdöstä olisi jo kauemmin. En ainakaan vielä oo kertaakaan ikävöinyt Maltaa kavereita lukuun ottamatta. Täällä on niin ihanaa ja oon tosi innoissani mitä tulevaisuus tuo täällä tullessaan.
Mun on tähän alkuun pakko sanoa että tää paikka tuntuu niin hyvältä ja oikealta. Olin niin ikävöinyt tätä raikasta ilmaa, rauhallisuutta, pohjoismaalaista ruokaa, meille tärkeitä ihmisiä ja kotoista tunnelmaa. Paljon ei olla keretty vielä tehdä, mutta mikäs kiire tässä mihinkään olisi. Nyt aion vain nauttia kiireettömyydestä ja saada arkirytmin rullaamaan ihan kaikessa rauhassa.
Nyt muutosta on kaksi päivää ja ollaan viimein päästy rauhoittumaan meidän uuteen kotiin. Ennen kuin kerron Ruotsi-elämästä tarkemmin, halusin tulla pyhittämään vielä yhden postauksen kokonaan Maltalle.
Tällä kertaa muutto ei aiheuttanut mussa mitään kummoisia tunteita. Kaikista haikeimmat tunteet oon käsitellyt jo silloin pari vuotta sitten viime muuton yhteydessä, mutta silloin jotenkin ymmärsin että paluumuutto voisi olla vielä mahdollinen. Nyt oon kuitenkin luvannut itselleni että Maltalle en tule enää muuttamaan, vaan jos joskus Etelään muutan, se tulee olemaan jossain muualla päin maailmaa.
Muutto lähestyy aika kovaa vauhtia ja ajattelin tulla kirjoittelemaan ylös kaikkia juttuja mitä mun täytyy tehdä ennen muuttoa. Lähtöpäivään on enää vain hieman yli kaksi viikkoa jäljellä, ja tuntuu että tekemistä on vielä ihan älyttömästi.
Nyt voin vihdoin kertoa myös tänne blogin puolelle meidän tulevaisuuden suunnitelmista. Tämä ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, mutta me muutetaan takaisin Ruotsiin syyskuun lopussa. Ja ei, kyseessä ei ole missään nimessä surullinen uutinen. Oon tästä ihan super innoissani ja ehkäpä myös hieman helpottunut samaan aikaan!
Toivottavasti teillä on ollut kiva heinäkuun alkupuoli. Täällä elämä on jatkunut omalla painollaan, ja mun viikot sisältää lähinnä töitä, treenaamista sekä poikaystävän ja kavereiden kanssa hengailua. Viime viikko oli täällä tosi kuuma, ja kyllähän se lämpö vie voimia vaikka tuntuu että siihen olisi näin pitkän etelässä asumisen jälkeen jo tottua. En kuitenkaan halua valittaa sillä onhan se ihanaa että on kesä.
Tällä postauksella ei ole sen ihmeellisempää ideaa kuin kuulumisten kertominen sekä muutamien kuvien jakaminen. Haluan välillä toteuttaa tällaisia postauksia jotta pääsen kertomaan enemmän mun fiiliksistä sekä jakamaan kuvia joita en välttämättä muuten blogissa jakaisi.
Aluksi en halunnut puhua hirveästi blogissa koronasta, mutta nyt alkaa tuntua että sitä ei oikein tässä kohtaa voi välttää. Maltalla tilanne on ollut melko hyvä aina alusta saakka. Koska kyseessä on pieni saari, täällä ollaan saatu tapaukset hyvin hallintaan ja nyt ne on pysynyt tosi hyvin minimissä. Keväällä kaikki paikat oli pitkän aikaa kiinni ja töitä tehtiin kotona. Kaupassa jokaiselta mitattiin lämpö, annettiin käsidesi sekä katsottiin että jokaisella on maski kasvoilla. Hieman yli kuukausi sitten päästiin takaisin toimistolle, sekä ravintolat, salit ja kaupat alkoi pikkuhiljaa avautumaan. Ollaan siis päästy nauttimaan ”normaalista elämästä” jo hetken aikaa. Lentokenttä avautui vasta viime viikolla, ja on ollut kieltämättä tosi outoa viettää kesää Maltalla ilman turisteja. Täällä on tosi hiljaista, baarit on melko tyhjiä ja kaduilla ei pyöri isoja turistilaumoja niin kuin edellisinä vuosina. Se on samaan aikaan tosi ihanaa kun saa olla rauhassa, mutta myös tosi surullista Maltan talouden kannalta.
Lempparidrinksut Black Sheep -ravintolassa
Ollaan otettu lockdownin jälkeisistä ajoista kyllä kaikki mahdollinen irti. Ollaan käyty ulkona syömässä tai drinkeillä melko useaan otteeseen. Aluksi tämä tuntui tosi oudolta, mutta täällä pätee ravintoloissa aika selkeät säännöt koronan suhteen, ja mulla on ainakin aika turvallinen olo käydä syömässä ja istuskelemassa eri paikoissa. Tää mun turvallisuuden tunne saattaa johtua myös Maltan tosi alhaisista tartunnoista.
Tyttöjen ilta TWO BUOYS -ravintolassa
Käytiin tyttöjen kanssa pienellä illallisella Australialaisessa Two Buoys ravintolassa, mikä sijaitsee St Julianssissa Spinolassa. Oon asunut St Julianssin alueella jo usean vuoden ajan enkä oo koskaan käynyt kyseisessä ravintolassa enkä tajua miksi. Ravintolassa oli tosi ihana tunnelma, hyvää ruokaa sekä tosi piristävä henkilökunta. Pakko päästä tuonne joskus uudelleen.
Pakolliset saliselfiet
Oon niin onnellinen että oon päässyt taas takaisin treenaamaan. Koitin tehdä lockdownin aikoihin muutamia kotitreenejä, mutta mulla ei vaan yksinkertaisesti riittänyt motivaatio siihen. Jaksoin tehdä sitä kuukauden mutta sitten mun into alkoi hiipumaan. Oon kuitenkin ylpeä itsestäni, sillä perustreenien sijaan aloin käymään aika paljon juoksemassa ja reippailla kävelylenkeillä. Lisäksi koitin joogailla joka aamu, mikä sai mut pysymään aika hyvin järjissäni.
Aloitin viime viikolla uuden saliohjelman, ja oon siitä tosi innoissani. Kyseessä on ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti mulle laadittu treeniohjelma, ja en malta odottaa että jos ja kun onnistun saamaan jonkinlaisia tuloksia!
Public Holidayn rentouttavat grillibileet
Maltalla on tosi paljon ”kansallisia vapaapäiviä”. Viime maanantaina oli jälleen yksi, ja saatiin kutsu meidän kaverin toimistolle viettämään päivää. Chillailtiin altaalla, grillailtiin ja syötiin hyvää ruokaa. Olisipa aina tällainen aloitus viikolle.
Illallinen Susurrus -ravintolassa
Viime perjantaina mentiin meidän ystäväporukan kanssa ”juhlistamaan” paluuta normaalimpaan elämään. Vietettiin koko ilta Susurrus-nimisessä ravintolassa, josta oli aivan ihanat näkymät ja hyvä ruoka. Ei ehkä pääse mun lemppariravintoloiden listalle, mutta seura ja näköala oli sitäkin parempaa!
Eilen vietettiin ihana päivä Emilin kanssa. Herättiin melko aikaisin, pakattiin bikinit ja uimashortsit mukaan ja lähdettiin kävelemään ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Pysähdyttiin Crudoon, meidän yhteen lempparikahvilaan, josta jatkettiin matkaa kohti Sliemaa. Pysähdyttiin jälleen toiseen ravintolaan, il-Gabbanaan drinksuille, jonka jälkeen suunnattiin biitsille istuskelemaan ja uimaan. Oli ihanaa mennä ympäriinsä ilman sen kummempaa suunnitelmaa, ja oli ihan sellainen olo että olisi lomalla jossain toisessa maassa. Myöhemmin lähdettiin takaisin kotiin ja syötiin, pelailtiin, juteltiin ja kuunneltiin hyvää musiikkia. Illemmasta lähdettiin vielä tapaamaan kavereita ja voi vitsit, oli kyllä aivan täydellinen lauantai.
Tässä postauksessa ei nyt ollut oikein päätä eikä häntää, mutta toivon että tykkäätte seurata vähän miten mun arki täällä oikein pyörii. Laittakaa kommenttia mikäli tykkäsitte, ja jos teillä ikinä on mitään postaustoiveita tai muita ehdotuksia, otan niitä vastaan mielelläni!
Ainiin, eilen varasin myös lennot Suomeen! Eli ihan parin viikon päästä pääsen näkemään mun perheen jonka en uskonut edes olevan mahdollista. Toivon niin paljon että kaikki sujuu hyvin.
Moni on varmaan jo instassa päässyt näkemään pari kuvaa meidän synttäribileistä. Tässä postauksessa haluan jakaa muutaman kuvan vielä lisää näistä kemuista, ja kertoa miten meidän ysäribileet loppupeleissä onnistui.
Täytin viikko sitten 25-vuotta, ja järjestettiin yhteissynttärit yhdessä mun hyvän ystävän kanssa. Ollaan nuorempana järkätty yhdessä monet eri kemut, mikä teki tästä entistä nostalgisempaa ja hauskempaa. Kerättiin kokoon yli 300 biisin soittolista kaikista ysärihiteistä ja meidän elämän nostalgisimmista biiseistä, tilattiin topit jo hyvissä ajoin ja alettiin suunnittelemaan vieraslistaa. Oli niin hauskaa järkätä pienet teemapippalot pitkästä aikaa.
Meidän täytyi pitää vieraslista melko rajallisena, joten kutstuttiin molemmat vain ne kaikista läheisimmät kaverit. Juhlapaikkana toimi Kristan ja hänen poikaystävänsä upea kattohuoneisto Sliemassa, ja ah että, voisiko olla parempaa paikkaa järkätä illanistujaisia.
Aurinkolasit ja toppi Pretty Little Thing / Shortsihame Stradivarius
Lauantaita täydellisempää päivää saa etsiä. Emil oli tehnyt mulle aamulla ihanan brunssin ja sain kukkia hänen perheeltään. Päivällä otin taksin Kristan luo jossa järkkäiltiin hieman paikkoja valmiiksi, ja sen jälkeen lähdettiin syömään Tiffany’s Bistroon. Jätettiin laittautuminen aika viime tippaan, mutta ehdittiin onneksi saada kaikki valmiiksi ennen vieraiden tuloa.
Mulla oli tietyt visiot mun kampauksesta tuolle päivälle. Olin etsinyt pinterestistä ysärityylejä, mutta en tietenkään harjoitellut kampauksen tekoa ennen bileitä. Aloin sitten viime hetkellä väsäämään itselleni korkeita ponnareita, mutta eihän siitä mitään tullut. Lopulta sain onneksi pienillä pinneillä väsättyä jonkinlaista ysärikampausta, ja olin tulokseen aika tyytyväinen. Tätä ei valitettavasti kuvista kyllä näe.
Ilta meni todella nopeasti. Istuskeltiin tällä mielettömän isolla parvekkeella, juteltiin, kuunneltiin meidän yli 300 kappaleen listaa ja katseltiin auringonlaskua. Myöhemmin suunnattiin kohti Thirsty Barberia, josta me oltiin varattu pöytä jo etukäteen koko porukalle.
Mulla jäi todella hyvät fiilikset meidän synttäribileistä. Oli ihanaa koota kaikki lähimmäiset kaverit kokoon ja pitää hauskaa ihan koko ilta. Tuli kieltämättä tosi kiitollinen olo kaikista ihanista ihmisistä joihin oon täällä tutustunut. <3
Moni mua aiemmin seurannut tietää, että oon asunut ulkomailla jo useiden vuosien ajan. Mun ulkomaille muuton ensiaskeleet tapahtui heti lukion päättymisen jälkeisenä syksynä, ja oon viihtynyt ulkosuomalaisena aina tähän päivään saakka. Oon nyt miltei 25-vuotias, eli ulkomailla asumista on mulla takana jo melkein 6 vuotta.
Kliseisiä sitaatteja ja levottomia 19-vuotiaita
Uskon että monia kiinnostaa se, että miten ihmeessä mä oon tänne päätynyt. Tällä kertaa haluaisin kertoa pienimuotoisen tarinan siitä, miten tää kaikki sai alkunsa ja miten tälle tielle on jääty.
‘’I always wonder why birds stay in the same place when they can fly anywhere on the earth. Then I asked myself the same question’’ – Harum Yahya
Muistatte varmaan Weheartit -sivuston? Se oli mun teinivuosien Pinterest, jonka käyttäjätunnus on mulla edelleen tallella. Onneksi on, koska haluan aina välillä palata sen nuoremman itseni ajatuksiin ja nähdä mitä kuvia ja lainauksia oon tallentanut tilin muistiin. Tuo ylempi on yksi niistä, jonka löysin jo vuosia ennen ulkomaille muuttoa. Se kuitenkin pysyi mun mielessä aina sieltä tähän päivään saakka, ja se kertoo jonkin verran siitä, miten paljon halusin päästä kokeilemaan omia siipiä. Ja halusin tietenkin päästä kokeilemaan niitä suoraan ulkomaille.
Lukion viimeisenä vuotena tulevaisuuden suunnitelmat oli suuret. Onneksi mulla oli hyvä ystävä, jolla oli yhtä hullut haaveet kuin mulla, ja näin päädyttiin miettimään sijaintia, mihin voitaisiin heti seuraavana syksynä muuttaa. Kukaan ei tuolloin oikein ottanut meitä todesta, ja kyllä mua vähän jälkikäteen naurattaa kuinka uhkarohkeita ja määrätietoisia me tuolloin oltiin.
En kuitenkaan usko että olisin uskaltanut lähteä ilman mun parasta ystävää.
Kattohuoneisto ja baarielämää
Tuo vähän ehkä hullujen nuorten naisten alkujen päätös oli kuitenkin mun elämäni tärkein ja samalla paras. En kadu hetkeäkään että lähdettiin kokeilemaan omia siipiä, vaikka se olikin täysin toiselle puolelle Eurooppaa ja aivan upouuteen maahan. Kirjoitin tuolloin myös blogia ja alla on pätkä mun tuolloin julkaisemasta postauksesta.
‘’Mua jännittää. Enää vaan neljä päivää lähtöön. Ollaan pystytty pitämään tää juttu aika hyvin salassa kaikilta ja siks mä ootankin tän postauksen julkasemista vielä. Mun ja Kristan ensimmäinen koti tulee olemaan vähän kauempana kuin muutama vuosi sitten kuviteltiin. Ainahan joku voi mennä pieleen, mutta mä meen ainakin positiivisin mielin eteenpäin – vastoinkäymisethän kuuluu elämään. Musta tuntuu kuitenkin, että seuraavista kuukausista tulee ihan mielettömiä ja ne voi olla meidän elämän parhaimpia hetkiä. ‘’
Se fakta, että oon oikeasti uskaltanut lähteä ulkomaille tuossa iässä pidemmäksi aikaa, tekee mut mielettömän ylpeäksi itsestäni. Me ei tunnettu Maltalta yhtään ketään, oltiin vuokrattu kämppä suoraan netistä (jota en suosittele missään nimessä tekemään) ja meillä ei ollut mitään sen suurempaa suunnitelmaa mitä me seuraavien kuukausien aikana aiottiin tehdä. Mukana oli ylioppilas-rahoja ja kesätöistä saatuja säästöjä, mutta muistelisin että ei meillä ollut paljoakaan rahaa varattuna tälle meidän ensimmäiselle muutolle.
Meidän ensimmäinen kämppä oli 500e/kk hintainen kattohuoneisto, mikä kuulostaa paljon hienommalta mitä se oikeasti oli. Vuokrattiin asunto brittiläiseltä vuokranantajalta, joka meidän onneksi paljastui ihan reiluksi ja luotettavaksi vuokranantajaksi. Jälkikäteen ajateltuna kämppä oli kuitenkin kamala rotanloukku, mutta ei me sitä noihin aikoihin sillä tavalla ajateltu. Meille oli pääasia että päästiin ulkomaille ja meillä oli ihka ensimmäinen oma vuokrakämppä.
Me päästiin jo ensimmäisenä biletys-iltana ‘’työhaastatteluun’’ Maltan baarikadulla sijaitsevaan baariin. Meidät ‘’palkattiin’’ ja aloitettiin heti seuraavana iltana työt sekä baarin puolella että sisäänheittäjinä. Palkkataso oli järkyttävän matala, saatiin ehkä maksimissaan 3 euroa tunnissa ja palkka maksettiin suoraan käteen. Me ei kuitenkaan oltu töissä palkan takia, vaan haluttiin saada sitä kautta kokemusta ja tavata uusia ihmisiä.
Nämä kolme kuukautta on ollut valehtelematta mun elämäni hulluimpia aikoja. En luonnollisesti pystyisi tai haluaisi tehdä samaa työtä enää uudelleen mutta oon onnellinen että pääsin kokemaan jotain aivan erilaista. Onhan nuo sellaisia once in a lifetime -juttuja.
Päätös paluusta jo ennen lähtöä
Meidän suunnitelmana oli asua Maltalla vain kolme kuukautta. Aika tuli päätökseen, ja lähdettiin takaisin Suomeen. Me päätettiin kuitenkin jo ennen lähtöä se, että lähdettäisiin Maltalle takaisin heti joulun jälkeen ja muutettaisiin Maltalle kokonaan. Meille kerrottiin paljon erilaisista Maltan pelifirmoista, jotka etsi etenkin suomalaisia ja ruotsalaisia työntekijöitä.
Mun ensimmäinen ja ainoa hakukohde oli Betsson. Pääsin tähän firmaan töihin, josta olin niin onnellinen ja ylpeä. Se oli mun ensimmäinen vakituinen työpaikka ja näin mulla oli mahdollisuus muuttaa ulkomaille pidempiaikaisesti.
Muutin Maltalle uudelleen ja ilman paluusuunnitelmaa vuoden 2015 helmikuussa. Aloitin työt mulle aivan uudella alalla, mikä oli samaan aikaan jännittävintä ja vaikeinta ikinä. Vaikeaksi sen teki se, että kommunikointi tapahtui englanniksi, ja alalla oli niin paljon asioita, joista en ollut aiemmin kuullut yhtään mitään. Opin kuitenkin nopeasti, ja arki alkoi rullaamaan töissä ja sen ulkopuolella. Sain paljon uusia ystäviä, jotka on mulle mielettömän tärkeitä vielä tänäkin päivänä.
Kolme hyvää syytä
Mutta mikä mut sai jäämään tänne näin pitkäksi aikaa? Malta on pieni maa, mutta täällä on kaikki tosi helppoa. Maltalaiset puhuu englantia toisena kielenä, mikä teki kommunikoinnista helppoa jo ensimmäisinä kuukausina. Maltalla asuu tosi paljon pohjoismaalaisia, enimmäkseen ruotsalaisia, mutta myös suomalaisia. Ystävyyssuhteita syntyi nopeasti, etenkin suomalaisten kanssa. Elämä on täällä tosi vaivatonta ja täällä vallitsee Etelä-Eurooppalaisen kulttuurin rentous ja huolettomuus. Täällä myös paistaa aurinko 300 päivää vuodessa, jota ei aina välttämättä muista edes arvostaa.
Luulen että suurin syy tänne jäämiseen on kuitenkin se, että aloin vain yksinkertaisesti rakentamaan mun elämää ulkomaille. Kun suurin osa elämästä on kasattu yhteen maahan, sitä on tosi vaikea jättää kaikkea taakse ja lähteä toiseen. Tästä syystä mulla tulee usein Suomessa ollessa tosi ulkopuolinen olo, vaikka samaan aikaan kaikki tuntuu tosi kotoisalta.
Vaikka Suomi on ja tulee aina olemaan mun kotimaa, en osaa kuvitella itseäni enää asumaan sinne.
Suurimpina syinä Maltalle jäämisestä voin varmaan sanoa nämä kolme:
Tärkeät ihmissuhteet
Hyvät työmahdollisuudet
Lämpö ja arjen helppous
Pikastoppi Göteborgissa
Mutta mitä viime vuonna tapahtui, kun muutettiin pois Maltalta ja nyt ollaan taas täällä? Toisin ajateltuna oon asunut Maltalla vain 5 vuotta, ja yksi vuosi meni osittain Suomessa ja osittain Ruotsissa. Muutettiin Göteborgiin yhdessä mun poikaystävän kanssa, mutta päätettiin lähteä vielä takaisin Maltalle eri syistä johtuen. Tästä haluan puhua erikseen toisessa postauksessa, koska kyseessä on pidempi tarina.
Tässä oli tiivistetty tarina siitä, kuinka mä päätin lähteä ulkomaille ja kuinka tälle tielle on jääty. Jos sulla on haaveena ulkomaille muutto, suosittelen olemaan vain rohkea ja tekemään unelmista totta.
Kiitos kun jaksoit lukea loppuun asti, ja mikäli sulla on mitä tahansa kysyttävää, laita rohkeasti viestiä minkä kanavan kautta tahansa.
Ootko koskaan miettinyt miltä tuntuisi muuttaa ulkomaille asumaan pidemmäksi aikaa? Entäs millaista olisi rakentaa uraa englanninkielisessä ympäristössä? Tai olisiko ulkomaalaisen kanssa seurustellessa mahdollista välttää ne kaikenmaailman kulttuurierot? Mun uudessa blogissa pääset seuraamaan mun elämää, johon sisältyy kaikki tämä ja paljon muuta.
Asun tällä hetkellä pienellä Välimeren saarella, Maltalla. Muutin tänne 19-vuotiaana, ja oon työskennellyt siitä asti iGaming-alalla. Voin kertoa tulevaisuuden postauksissa tarkemmin kuinka mun ura tällä alalla alkoi ja missä oon tänä päivänä.
Mun kirjoitukset sisältää sitä sun tätä. Yleensä kirjoittelen omasta elämästäni ja arjestani ulkomailla, mutta haluan myös välillä jakaa erilaisia vinkkejä aina erilaisista tuotteista matkustamiseen saakka. Mun tavoitteena on elää mahdollisimman tasapainoista elämää, johon kuuluu sekä hyvinvointia että hauskanpitoa.
Tulevaisuudessa pääset muun muassa lukemaan…
… elämästä ulkomailla työt ja perusarki mukaan lukien
… vinkkejä ulkomaille muuttamiseen
… rehellisiä tuotearvioita ja suosituksia
… asuvinkkejä ja muuta muotiin liittyviä asioita
… vinkkejä terveyteen ja hyvinvointiin
Blogi on ollut osa mun elämää jo vuodesta 2012 saakka – joskus enemmän ja joskus vähemmän. Tää on mun kolmas blogi, ja oon onnellinen että uskalsin vihdoin ottaa käyttöön oman domainin ja jättää taakse kaikki valmiit blogialustat. Tällä kertaa aion kirjoittaa enemmän suomenkielistä sisältöä, koska se on mulle tärkeää näin ulkomailla asuessa ja englanninkielisessä ympäristössä eläessä. Joskus tuntuu että oma äidinkieli jää vähemmälle ja siksi haluan pitää sen vallitsevana kielenä, ainakin täällä blogin puolella.
Blogi on ollut mulle aina se tapa tehdä jotain luovaa, ja näyttää pieniä osia mun elämästä sekä tutuille että tuntemattomille. Mun päätavoitteena on kirjoittaa jotain sellaista, mikä hyödyttäisi teitä lukijoita jollain tasolla. Siksi haluan jakaa vinkkejä mun kaikista lemppari jutuista, olipa kyseessä sitten vaatteet, kauneustuotteet, matkakohteet tai elämänhallintaan liittyvät vinkit. Olisi aivan ihanaa, mikäli saisit napattua jotain mukaasi joka kerta, kun vierailet täällä mun blogissa. Ei ole väliä haluatko vinkkejä tai seurata muuten vain mun elämää, kaikki lukijat on enemmän kuin tervetulleita.
Jos haluat toivoa postauksia tai kysyä multa mitä tahansa, laita rohkeasti viestiä kommenttiboksiin, Instagramin directiin tai vaikka suoraan sähköpostilla.
Ihanaa että tulit lukemaan, toivottavasti viihdyt ja palaat tänne taas uudelleen aina uusien postausten tullen <3
